Viikonlopusta

Harvinaisen vittumainen viikonloppu takana. Se olisi voinut olla hauska, mutta kun Mies sammuu ekan kerran jo ennen kahdeksaa, vikittelee muita naisia ja esittelee ihmisille muniaan, niin mitäs luulette. Mua oikeasti sattuu ja surettaa tommonen, että juodaan viinaa niin paljon kuin käsistä lähtee ja sitten ollaan sellasessa kunnossa että häpäistään kybällä sekä itsensä että muut. Viinaa saa ottaa ja hauskaa saa pitää, mutta sikailuksi se ei saa mennä.

Joo, oltiin talkoissa yhden mun ystäväni luona, piti tehdä koiratarhaa, hevostarhaa, hevostallia laajentaa, roskia polttaa ja muuta sellasta. Sade vähän häiritsi työntekoa, mut kyllä siellä jotain saatiin aikaan. Illalla oli bileet, leikittiin totuutta vai tehtävää siinä syömisen, juomisen ynnä muun ohessa. Hirveitä totuuksia sitä saikin ihmisistä irti. Ykskin ihan mukavana pitämäni äijä on kuulemma istunut linnassa ja mikä kauheampaa, harrastanut huorissa käymistä. En yhtään ihmettele, että tyttöystävänsä pitää miestä ihan sikana. Ei ne oikeestaan muusta syystä ookkaan yhdessä kuin siitä, että niillä on yhteinen lapsi. Sille tytölle se on ensimmäinen, mutta sille miehelle herra ties kuinka mones.

No ihan mukavaa siellä oli. Seuraavana päivänä tultiin kotiin ja yks mun lukuisista serkuistani tuli käymään. Mä inhoon sitä. Olen aina inhonnut. Se on jotenkin niin vitun yksinkertainen ja kaiken lisäksi pirun ruma. Mä kun tulin kertoneeksi sille, et mulla on itellänikin kenneli, niin se kysy, et missä se kenneli on. Mä olin vähän että häh, mitä missä. Ärsyttää ku ihmiset alkaa kyseleen asioista joista ne ei mitään tiedä. Munaavat vaan itsensä.

Hirvee nälkä. Ruoka alkaakin olla jo valmista. Meen syömään. Moikka!